Pohdintaa mikro-opetus tehtävästäni ja opetusharjoittelustani

MO-tehtävä

Teimme MO -tehtävät pareittain, joten aikaa itse opetukseen oli hyvin rajallisesti käytössä. Parini Annen kanssa MO -tehtävänämme oli erilaisten oppimisympäristöjen kuvaaminen esitteleminen. Kuvasimme yhdessä käsitettä oppimisympäristö, jonka jälkeen kerroimme esimerkkejä työstämme. Omassa osuudessani esittelin luonto ympäristöä ja sen mahdollisuuksia erityisopetuksellisena, kuntouttavana ja valmentavana oppimisympäristönä tuomalla opiskelijoilleni esimerkkejä omasta työstäni erityisopetuksessa. Tilanne, jossa opetan opettajaksi opiskelevia, oli aika tiukka paikka. Tuntui, että olin tosi tiukassa tarkkailussa. Opetettavan aiheen lisäksi tunsin kuinka koko luokka seurasi opetus tapaani, tyyliäni, ajoitustani ja käyttämiäni materiaaleja ja menetelmiäni. Tämä teki tilanteesta hyvin jännittävän.

Saamani palaute oli kuitenkin hyvää ja positiivista jännityksestäni huolimatta, eikä se korreloinut juurikaan läpikäymieni tunteiden kanssa. Palautteissa olin pääsääntöisesti ”muka” rauhallinen vaikka jouduin kokoajan karsimaan mielessäni materiaalia, ettei opetus mene läpikäymiseksi ja posottamiseksi. Jatkossa pyrin tiukempaan ydinaineanalyysiin. Toisaalta taas on hyvä, että materiaalia on riittävästi, jolloin on mahdollista muovata kokonaisuutta tilanteen ja kuulijoiden tietämyksen, mielenkiinnon ja tarpeen mukaan. Opiskelija ei koskaan tiedä mistä tiedosta jää paitsi vaan näkee sen mitä opettaja opettaa.

Opetusharjoittelu

Sain loistavan tilaisuuden tehdä opetusharjoitteluni omalta alaltani seikkailu- ja elämyspedagogiikasta. Tein opetusharjoitteluni Rovaniemen ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Opetusharjoitteluni koostui verkkoluennosta, ennakkotehtävistä kahdesta lähiopetustehtävästä ja kahdesta kokoavasta tehtävästä joissa opiskelijat reflektoivat kokemaansa lähiopetusjaksoa, sekä suunnittelivat käytännönsovelluksen omaan työhönsä opinnoista saamansa tiedon ja taidon pohjalta.

Jälleen opetuksellinen tilanne luokka ympäristössä oli huomattavasti käytännön toimintaa jännittävämpää. Jännitys ei kuitenkaan välittynyt opiskelijoille saakka.

Minulla oli loistava mahdollisuus kokeilla opetusnäytössäni uusia työkaluja opetuksen tukensa, kuten Optimassa tapahtuvaa verkko luentoa ja keskustelu foorumia, jossa tapahtui kaikki opiskelu yhteisöllisesti lukuun ottamatta henkilökohtaisia tietoja sisältävässä ennakkotieto tehtävää. Tulen käyttämään jatkossakin vastaavia työkaluja työssäni ja koimme ne opiskelijoiden kanssa toimiviksi. Opetusharjoittelun aikana jouduin jälleen painimaan saman aiheen kanssa kuin MO-tehtävässänikin ja muotoilemaan kokonaisuutta opiskelun aikana. Läpikäytävää asiaa oli annettuun aikaan nähden jälleen runsaasti. Mietin opetusharjoittelun jälkeen, että aiheesta on niin paljon kokemusta ja tietoa, että voisin ihan hyvin opettaa seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa pitempiäkin kokonaisuuksia. Tämä olisi minun toive tulevaisuuteni suhteen, mutta paikkoja joissa tämän alan opettajia tarvitaan ei juurikaan ole. Seikkailu ja elämyspedagogiikka on hyvin kapea osaamisala ja näin ollen kokopäiväinen työllistyminen on hyvin vaikeaa ellei lähes mahdotonta.