Käsityksiäni oppimisesta ja opettamisesta humanistina, opettajana, ohjaajana, oppaana ja isänä
Mitä oppiminen tarkoittaa?
Oppiminen on luonnon moninaisuuden
säilymisen ja evoluutiokehityksen kannalta olennaista. Kaikki elävät oliot
oppivat tavallaan.
Oppimista voi olla esimerkiksi se,
kun kasvi evoluution kautta sopeutuu uuteen kasvuympäristöön tai se kun arat
villieläimet tottuvat ihmisiin ja tulevat syömään heidän roskakoreistaan
helposti saatavilla olevia ruoan tähteitä. Oppiminen on pohjana kyvylle soveltaa ja luoda
uutta, joka on taas lajin kehittymisen ja selviytymisen edellytys.
Ihminen on selvinnyt maailmassa näin
hyvin juuri siksi, että se on luonnostaan taitava eläin oppimaan ja soveltamaan
opittua tietoa, sekä jakamaan opittua lajikumppaneilleen. Tämä on ihmiselle
luontaista.
| Poikani Arttu sopeutuu luontoon oppimalla lohen loimutusta. |
Miten ihminen oppii parhaiten?
Ihminen oppii moni eri tavoin.
Toiset oppivat parhaiten lukemalla, toiset kuuntelemalla kolmannet tekemällä.
Itse olen taas kokonaisvaltainen oppija, joka oppi parhaiten silloin kun tieto on
mahdollista saavuttaa kaikin mahdollisin kanavin. Tiedon pitempiaikaista
muistamista edesauttaa opitun soveltaminen käytännössä. Uskon, että valta osa
ihmisistä oppivat parhaiten samoin kun minä.
Voisin kiteyttää ajatuksiani
oppimisesta siten, että toimivan ja tuloksellisen opetuksen tulisi olla
mahdollisimman kokonaisvaltaista. Luonnossa oppimista ajaa halu selviytyä ja
sopeutua, kun taas meillä ihmisillä oppimisen kannalta on olennaista henkilökohtainen
motivaatio ja kiinnostus opetettavaan aiheeseen.
| Pojallani Onnilla on motivaatio hyppimiseen. |
Mikä on alani ja miten sitä opetan?
Tällä hetkellä toimin valmentavana
opettajana Ammattiopisto Luovilla. Työhöni kuuluu arjentaitojen, itsenäisemmän
elämän, sekä työelämätaitojen opettaminen kehitysvammaisille aikuisille.
Opetustulosten kannalta olennaista nykyisessä työssäni on käytännön tekeminen,
tehdyn jatkuva kertaaminen ja opitun välitön siirtäminen osaksi opiskelijan
arkea.
Tulevaisuudessa näkisin itseni
mielellään opettamassa seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa tai nuoriso- ja
vapaa-ajan ohjausta. Tulevaisuuden haaveissani näkisin itseni realistisena opettajana,
joka antaisi opiskelijoille hyviä valmiuksia ja eväitä joilla he selviytyisivät
työelämässä. Käytännön esimerkit, realistinen todellisuus ja henkilökohtaiset
kokemukset alasta jo opiskeluvaiheessa valmentaisivat opiskelijoitani oman
alani ammattilaisiksi.
| Opetan pojilleni vuorikiipeilyä pilvessä. |
Miten "Ihmisalaa" oppii parhaiten?
Omaa alani voisi luonnehtia
ihmisten ja ryhmien parissa tehtäväksi työksi. Olen tämän ”ihmisalan”
sekatyömies. Olen opiskellut ja työskennellyt pitkään nuorisotyön, yhteispedagogiikan,
sekä seikkailu- ja elämyspedagogiikan parissa. Tällä hetkellä toimin
erityisopettajana. Tarkasteltaessa ”ihmisalaa” voisi todeta, että alan oppimisen
kannalta olennaista ovat tietyt perus valmiudet. Ihmisläheisyys, tunneäly,
herkkyys ja itsensä ulkoistamisen taito työkaluksi ovat edellytyksiä, joita
ilman ei ”ihmisalalla” pärjää. Ihmisalalla työskentelevän elämänhallinta ja
itsetuntemuksen tulee olla kunnossa, jotta voi auttaa muita mahdollisimman
tehokkaasti ja jaksaa työssään. Omaa
alaani oppii mielestäni parhaiten käytännön työn, itsepohdiskelun ja alan
teorian käytännön soveltamisen kautta.
| Harrastan ammatillista itsepohdiskelua koirani Ismon kanssa. |
Miksi oppimista tapahtuu ja miksi sitä ei tapahdu?
On eri asia tietää alasta jotain
kuin se että osaa ja hallitsee alan.
Osaaminen on syvempää kuin tieto. Osaaminen on tiedon käyttämistä siihen,
jotta saadaan aikaan alalla haluttuja ja alalle olennaisia tuloksia.
Kuten aikaisemmin on ilmennyt, oppimiselle
on olennaista oppijan motivaatio. Oppiminen
vaatii oppijalta kiinnostuksen lisäksi myös ne biologiset, psyykkiset ja
sosiaaliset perusedellytykset, joita opittavassa asiassa tarvitaan.
Oppiminen vaatii myös hyvää
opetusta, jossa on olennaista opastus siihen miten tieto tukee käytännön osaamista.
| Arttu on huomannut omaavansa hyvät valmiudet talvivaellukseen. |
